Palvelut

Yritystoiminta jo hyvällä mallilla? Hienoa! Mitenkäs IT-puoli? Alkavatko Excelit olla tuhansia rivejä pitkiä, vai onko kriittistä tietoa vielä ihan paperilla? Jurppiiko erppi? Nämä ovat usein merkkejä jonkinasteisesta digitalisaatio-ongelmasta. Digitalisaatio eli liiketoiminnan ydintoimintojen muuttaminen sähköiseen muotoon on monissa suomalaisyrityksissä vielä kesken. Niinpä me (minä) täällä yhden hengen digidigikonsultointi-asiantuntijatoimistossamme olemme perehtyneet yritysten digiloikkaan ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin.


Liikkeenjohdon konsultointi

Kuulostaa tylsältä, ja sitähän se on. No katsotaan nyt sitten yrityksen digidigiprosessit kuntoon, kun se jossakin vaiheessa kuitenkin on tehtävä.


Sähköisten järjestelmien kanssa painiva perinteisempien toimialojen yritysjohtaja todennäköisesti jo miettii, mitä hyötyjä ja haittoja ulkoisten digikonsulttipalvelujen hankinta tuo mukanaan. Mutta arvaappa mitä! Tämä onkin sellainen erilainen konsulttipalvelu, joka ei laskuta turhasta työstä! Jos emme voi olla täysin varmoja siitä, että jokin yhdessä mietitty ratkaisu on oikeasti hyödyllinen ja tuo lisäarvoa, sitä ei toteuteta, vaan tilanteesta riippuen mietitään ratkaisua uudelleen tai kuopataan koko ajatus. Siten säästetään sekä aikaa, rahaa että hermoja.

Tehdäänkö itse vai ostetaanko valmiina?

Olisipa hienoa, jos tulevaisuuden mukanaan tuomat muutokset voisi ennustaa jo yrityksen perustamishetkellä. Tietäisi tasan tarkasti, että juuri tämä toiminnanohjausjärjestelmä tulee palvelemaan juuri tätä toimialaa täydellisesti läpi elämän ja puolet seuraavasta. Mutta ei! Aina jossain vaiheessa löytyy se pienen pieni ominaisuus, joka hankitusta järjestelmästä puuttuu. Kenties jokin tietokantakenttä tai tietojen lajitteluperuste.

No laitetaanpa järjestelmän toimittajalle tiketti. Tarvitaan tällainen ja tällainen ominaisuus, mitä se maksaa ja milloin se on valmis? Vastaus voi tulla hyvinkin nopeasti, mutta todennäköisesti se kuuluu tälläviisiin: "joo ei me sellaista voida tehdä, kukaan muu meidän asiakkaista ei tällaista tarvitse niin ei meidän kannata". Ai. No sitten meillä on pari vaihtoehtoista lähestymistapaa. Voidaan aloittaa täydellinen järjestelmän uusimisprojekti kolmella miljoonalla, jotta saadaan uusi hieno järjestelmä, josta sitten jossain vaiheessa löytyy jokin toinen puuttuva ominaisuus, jota siihen ei voi saada. Voidaan myös olla kuten ne muut asiakkaat ja muuttaa toimintatapamme tasan samanlaisiksi kuin heilläkin, ja menettää sen yhden pienen tietokantakentän tuoma, mahdollisesti ratkaiseva kilpailuvaltti.

Vanhan kunnon monoliittierpin toimittaja todennäköisesti jo miettii, että eihän tuo nyt pidä paikkaansa, meillä on rajapinnat joiden avulla järjestelmän toimintaa voi kukin laajentaa ja muokata haluamaansa suuntaan. No niinpäs onkin! Palkataan siis konsulttifirma tekemään toinen tietokantajärjestelmä, johon sitten voidaan lisätä vaikka sata uutta kilpailuvalttia! Ja kun tässä nyt laajennetaan niin tehdään toinen mokoma samanlainen mutta erilainen! Ja tehdään ne vielä silläviisiin, että mukana on ainakin seitsemän eri konsulttia.

Sitten muutaman vuoden päästä huomataan, että datasta yksi kymmenesosa on alkuperäisen toimittajan hallussa ja loput jaettu tasaisen epätasaisesti eri konsulttifirmojen kesken. Ylläpitokulut juoksevat joka suuntaan eikä mistään järjestelmän osasta voi luopua, kun ne ainoastaan yhdessä muodostavat jotakin, joka ei ole enää tästä maailmasta mutta toimii.

Järjestelmien uusiminen on aina kallista ja aikaavievää, ja lopputulos yleensä on joka tapauksessa jonkinasteinen palapeli, jossa yhdistyvät valmiit ja kotikutoiset ratkaisut. Mutta eikö olisikin hienoa, jos nämä niin sanotusti valmiit ratkaisut olisivat suoraan muokattavissa juuri oikeanlaisiksi siten, että lopputuloksena olisi yrityksen itsensä hallinnoima yhtenäinen järjestelmä?

Skeptinen yritysjohtaja todennäköisesti jo miettii, onko tämä nyt taas niitä avoimen lähdekoodin ja muiden maailmanlopun viritysten sanansaattajia. Edelleen usein ajatellaan, että tällaisten pellepelottomien laittaminen oikeisiin hommiin menee suorastaan harrastelijamaiseksi räpeltämiseksi, mutta monissa yrityksissä on alettu suhtautumaan avoimen lähdekoodin ratkaisuihin myönteisemmin. Ovatpa ne monoliittien tekijätkin pohjimmiltaan näitä samoja propellihattuja. Ja kyllä, hekin käyttävät työssään niitä samoja ratkaisuja.

Niinpä me (minä) täällä yhden hengen opensource-asiantuntijayhteisössämme olemme ottaneet tavaksi suosia avoimen lähdekoodin ratkaisuja aina, kun se suinkin on mahdollista. Mutta tehdäänkö itse vai ostetaanko valmiina? Se riippuu aina ja poikkeuksetta nimenomaan tilanteesta ja käsillä olevasta ongelmasta.